lauantai 9. heinäkuuta 2011

Eskil

Miksi Kaskisissa on Pyhän Eskilin katu ja salmen toisella puolen Eskilsö? Kuka tämä Pyhä Eskil oli ja miksi hänen mukaansa on nimetty niin paljon tuolla seudulla? Asia piti oikein tarkistaa Wikipediasta, josta löytyikin kyseisestä pyhimyksestä lisää tietoa. Linkissä on englanninkielinen artikkeli, koska se on kattavampi kuin vastaava ruotsinkielinen (suomenkielisessä versiossa on vain vaatimaton maininta).

Näyttää siis siltä, että Eskil-piispa oli Ruotsissa samanlainen hahmo kuin sata vuotta myöhemmin Henrik-piispa Suomessa. Eskil oli anglosaksinen munkki, josta tuli 1000-luvulla Sörmlannin piispa. Hän vaikutti Sörmlannissa ja Mälarenjärven ympäristössä, perusti piispanistuimen Tunaan (josta myöhemmin tuli Eskilstuna) ja joskus noin vuonna 1080 surmattiin kivittämällä Strängnäsissä, kun hän oli häpäissyt viikinkien pakanamenoja kiivaillen kristinuskon puolesta.

Vajaat sata vuotta myöhemmin, arviolta vuonna 1155, toinen anglosaksinen kirkonmies, Henrik-piispa, saapui Suomeen Ruotsin kuningas Eerikin siunauksella, ristiretkelle kristinuskon vakiinnuttamiseksi suomalaisten pakanain keskuuteen. Hänkin kärsi marttyyrikuoleman, kun Köyliön suurmies, rälssitilallinen Lalli, käytteli kirvestä Köyliönjärven jäällä. Tässä hyvä artikkeli tuosta tapauksesta.

Myöhemmät keskiaikaiset legendat ikuistivat molemmat marttyyrit ja heidän kuolemansa sekä värittivät tarinat lukuisin epäuskottavin yksityiskohdin. Lukemattomia paikallislegendoja sikisi alkuperäisten tarinoiden rönsyistä.

Mutta oliko Eskil-piispa niin tunnettu Suomessa, että hänen mukaansa nimettiin sekä saaria että katuja? Hänestä kertovassa parin rivin suomalaisessa Wikipedia-artikkelissa mainitaan ainoastaan, että hänet on kuvattu piispa Henrikin sarkofagin kanteen. Sattumoisin Henrik-piispan ja Lallin tarina tapahtui pian sen jälkeen, kun piispa Eskilin marttyyrikuolemasta kertova kronikka oli tuotu ilmoille Ruotsissa. Sattumaako?

Edellisessä artikkelissani mainitsin Bladhin merkkisuvun, jonka vaasalainen patriarkka hallitsi Benvikin kartanoa Närpiössä, hankki Kaskisille kaupunginoikeudet ja rakennutti sinne Bladhin talon. Sattuu olemaan niin, että Bladhin suvun on kerrottu olevan peräisin Sörmlannista, vaikka suvun vanhin merkkihenkilö onkin jäljitetty 1600-luvun Turkuun. Kumpi johtuu kummasta: johtiko jo olemassa ollut yhteys Sörmlantiin siihen, että tämänkaltaiset merkkisuvut asettuivat Kaskisten alueelle, vai toivatko he sinne Sörmlannin legendoja, kuten tietoisuuden piispa Eskilistä ja hänen marttyroitumisestaan pyhimykseksi?

Ei kommentteja: